Elina Kujalan tekemä haastattelu joulukuussa 2004

Kaamos – tumma taidegalleria tietoverkossa

Tietoverkon taidenäyttelyt ja tietokoneella tehdyt teokset mullistavat taidemaailman vanhoja käytänteitä ja herättävät ajatuksia niin puolesta kuin vastaan. Yksi asia on kuitenkin varma: Digitaalinen taide kiinnostaa ja herättää keskustelua.

Yksi lahjakkaista suomalaisista digitaiteen tekijöistä on tamperelainen Jarno Lahti. Lahden ylläpitämä ja omistama verkkosivusto Kaamos avautui kesällä 1999. Kaamos on virtuaalinen taidegalleria: esillä on Lahden teoksia vuosien varrelta ja kävijät voivat kommentoida näkemäänsä vieraskirjaan. Sivusto lienee tuttu ainakin monille goottilaisuuden ja fantasiataiteen ihailijoille sekä useimmille metallimusiikin ystäville. Tällä hetkellä sivustolla käy kuukausittain 1500-2000 vierailijaa.

- Teokseni ovat synkähköä digitaalista taidetta. Jotkut ovat kuvailleet sitä fantasiataiteeksi ja monien mielestä töissäni on goottilaisia sävyjä, vaikka en osaakaan itseäni gootiksi lokeroida, Lahti sanoo.

Piirtäminen ja maalaaminen ovat kiinnostaneet Lahtea pikkupojasta asti. Tammikuussa 1997 muun muassa öljyvärimaalausta ja sarjakuvien piirtämistä harrastanut Lahti aloitti graafisen alan opinnot Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Siellä hän tutustui ensimmäisen kerran digitaiteen mahdollisuuksiin.

- Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Piirtäminen ja maalaaminen jäivät sen jälkeen taka-alalle. Koulutus ei kuitenkaan tehnyt Lahdesta digitaiteilijaa, vaan hän korostaa, että oppiminen on tapahtunut tekemällä, yleensä yksinäisten öiden pimeinä tunteina.

Kaamoksen kuvat syntyvät Lahden mukaan hitaasti ja fiilispohjalta. Yhdessä valmiissa teoksessa saattaa olla kuvaelementtejä paristakymmenestäkin eri kuvasta.

- Minulla on harvoin mitään selkeää ideaa siitä, mitä rupean tekemään. Kuva syntyy fiiliksistä ja tekemällä, tavallaan synnyttää itse itsensä. Ihmiskeskeisyys on tärkeää: lähes kaikissa kuvissani on silmät, kasvot, kädet tai joissakin koko ihmisvartalo. Hyvä kuva on tasapainoinen. Kätken usein teoksiini myös pieniä viestejä, ideoita tai yksityiskohtia, Lahti kertoo.

- Kuvat muhivat pöytälaatikossa, siis tietokoneella, välillä pitkäänkin, ennen kuin ne ovat valmiita julkaistaviksi. Saatan palata saman työn äärelle monta kertaa, ennen kuin olen siihen tyytyväinen. Minulla on tälläkin hetkellä enemmän tai vähemmän valmiita kuvia varastossa kymmenkunta, Lahti kuvailee luomisprosessiaan.
Iron Maiden innoitti

Digitaalinen taide on taidemuotona vielä niin tuore, ettei digitaiteen kaanonia ole vielä päässyt kunnolla muodostumaan. Suuret gurut tekevät vasta tuloaan. Lahdenkin esikuvat ovat pääasiassa perinteisen taiteen puolella.

- Pikkupoikana ihailin Iron Maidenin kansitaiteilijaa Derek Riggsiä. Hänen kuvissaan kiehtoivat tunnelma ja pienet yksityiskohdat. Kuvat ovat kuin maailma, johon voi uppoutua musiikkia kuunnellessaan. Hyvä levynkansi tukee musiikkia, toteaa itsekin muutamia metallibändien levynkansia suunnittelut Lahti.

Suomen taiteen kulta-ajalta Lahti mainitsee ihailevansa Von Wrightin veljesten maalauksia. Nykyisistä digitaiteilijoista vaikutuksen ovat tehneet muun muassa ruotsalainen Niklas Sundin sekä yhdysvaltalainen Chad Michael Ward, jonka sivusto digitalapocalypse.com. alun perin innoitti Lahtea perustamaan Kaamoksen.

Digitaalinen taidenäyttely on Internetissä auki ympäri vuorokauden kaikille verkkoyhteyden päässä oleville ihmisille ympäri maailmaa. Kysymys työn aitoudesta ei ole enää olennainen: teosta voi monistaa loputtomasti ilman, että laatu kärsii. Ostaja on sähköpostiviestin päässä, välikäsiä ei enää tarvita. Taiteilija ja taiteen katsoja, mahdollinen ostaja, voivat helposti ottaa toisiinsa yhteyttä.

Lahti saa töistään paljon palautetta: pääosa viesteistä tulee Yhdysvalloista, mutta Kaamoksella on yleisöä myös muualla. Lahti saa jatkuvasti kyselyjä siitä, voiko Kaamoksessa esillä olevia teoksia ostaa esimerkiksi julisteina.

- Julisteiden painaminen on yksi tulevaisuuden haave, samoin kuin oman taidenäyttelyn pitäminen. Kaamoksen kuvista tehty taidekirja on ollut haaveena jo monta vuotta. Olen miettinyt sen ideaa ja vähän aloittanutkin kirjan kokoamista. Ei minulla kuitenkaan ole mitään selkeitä tulevaisuuden suunnitelmia, katsotaan rauhassa mitä tästä syntyy, Lahti toteaa.